Liikunnalla ei ollut järin hyvä viikko. Yhden tutkimuksen mukaan siitä ei ole hyötyä masennuksen hoidossa ja toisen tutkimuksen mukaan siitä voi olla jopa haittaa elimistölle.
Lääkärilehti kertoi PLoS ONE:ssa julkaistusta tutkimuksesta. Sen mukaan kymmenesosalla ihmisistä liikunta vaikuttaa epäsuotuisasti yhteen sydän- ja verisuonitaudin tai diabeteksen riskitekijään. Joillakin jopa useampaan kuin vain yhteen tekijään.
Mutta ei hätää. Tutkija Laura Karavirta sanoi Lääkärilehdelle, että vaikka jonkin yksittäisen tekijän suunta olisikin epäsuotuisa, liikunnan kokonaisvaikutus voi silti olla positiivinen. Tutkimustulosta ei siis voi käyttää tekosyynä olla harrastamatta liikuntaa.
Brittien lääkealan tiedelehti BMJ taas julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan liikunnasta ei ollut hyötyä masennuksen hoidossa. Aiemmin aiheesta tehdyt katsausartikkelit ovat olleet toista mieltä, mutta BMJ:n pääkirjoituksen mukaan tutkimuksissa on ollut vakavia puutteita. Toisaalta, liikunnasta ei todettu olevan haittaakaan. Mieluummin siis masentunut sporttaaja, kuin masentunut sohvaperuna.
Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, että yksittäisten tutkimusten tuloksia ei voi tuijottaa liian tarkkaan. Useat tutkimukset osoittavat esimerkiksi sen, että luusto tarvitsee kuormitusta kasvaakseen vahvaksi ja pysyäkseen lujana.
Parasta luustoa vahvistavaa liikuntaa on sellainen,
jossa kannatellaan omaa kehonpainoa. Hyppely!
