ADHD – liikaa lääkitty vai oikein hoidettu? Emilii Dove

Mielipide

Kelan tilaston mukaan tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöiden hoitoon tarkoitettujen ADHD-lääkkeiden käyttäjien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Tilasto johtaa kuitenkin helposti harhaan ja aletaan puhua medikalisaatiosta ja ylidiagnosoinnista. Voisiko kyse ollakin vain siitä, että on löydetty toimiva lääke, jota osataan nyt hyödyntää?

Tilastoista saa puhuttavia uutisjuttuja ja blogikirjoituksia, mutta ei saa unohtaa sitä, mitä on tilaston taustalla. Vaikka lääkitystä saavien määrä kasvaa, se ei tarkoita sitä, että uusia diagnooseja tehtäisiin vuosi vuodelta enemmän. ADHD-lääkityksen osalta on myös niin, että lääkettä käyttävien määrä akkumuloituu eli kasvaa vuosittain. Toisin sanoen, jos viisi vuotta sitten on kuusivuotiaalle aloitettu lääkitys, hän on nyt 11-vuotias ja luultavasti tarvitsee lääkettä edelleen. Lääkityksen tarve voi olla elinikäinen.

Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. ADHD:n esiintyvyys on viisi prosenttia kouluikäisillä lapsilla. Nämä luvut yhdistämällä voidaan todeta, että jokaisessa ikäluokassa on noin 3 000 lasta, joilla on ADHD. Suurin osa ADHD-lääkkeiden käyttäjistä on 5-19-vuotiaita. Näiden vuosien väliin mahtuu 15 ikäluokkaa, joten siitä saataisiin yhteensä 45 000 diagnoosia. Vuonna 2014 ADHD-lääke metyylifenidaattia sai kuitenkin 16 800 henkilöä.

Näin laskettuna Suomessa ADHD siis alidiagnosoidaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että pelkkiä lukuja ei kannata tuijottaa ja että ADHD:n hoito ei ole pelkkää lääkehoitoa.

Tilastoihin vaikuttaa myös se, milloin lääke on saanut Kela-korvattavuuden, koska silloin lääkkeen käyttö yleistyy saatavuuden parannuttua. Turhaa lääkkeiden käyttöä pitää tietenkin välttää ja lääkeannosten pitää olla juuri oikeita. Lääkehoidon rinnalla ei-lääkkeelliset hoidot tulee ottaa käyttöön, ja joskus ne ovat paljon tärkeämpiä kuin lääkitys.

Olen itse viimeisen puolen vuoden aikana läheltä nähnyt, millainen vaikutus ADHD-lääkityksellä voi olla. Kuusivuotias, ylivilkas poika alkoi syrjäytyä, tuli kiusatuksi ja tunsi itsensä yksinäiseksi. Diagnoosin myötä tulivat lääkitys ja kaikki mahdolliset ei-lääkkeelliset hoidot. Ne muuttivat pojan elämän. Hän on nyt rauhallinen – mutta edelleen täynnä elämää! – erittäin fiksu, hauska ja kiva kaveri. Hän on saanut uusia ystäviä eikä enää tunne itseään yksinäiseksi. Pelkät ei-lääkkeelliset hoidot eivät riittäneet ja äidin mukaan pojan käytös rauhoittui välittömästi ensimmäisen lääkeannoksen antamisen jälkeen.

Mitä sanoo Käypä hoito -suositus?

ADHD:n Käypä hoito -suosituksen mukaan varhaisesta diagnoosista ja aktiivisesta hoidosta on hyötyä. ADHD-oireiden tunnistamiseen kannattaa pyrkiä varhain, jotta niistä kärsiviä lapsia, nuoria ja heidän perheitään voidaan tukea asianmukaisesti. Hoitamattomana ADHD vaikeuttaa arjessa selviytymistä ja lisää psyykkisten häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.

ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Keskeisiä keinoja ovat lapseen tai nuoreen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Lääkehoito tehoaa hyvin ADHD:n keskeisiin oireisiin. Tavanomaisilla annoksilla lääkkeet ovat turvallisia. Haittavaikutukset ovat mahdollisia, mutta yleensä lieviä. Lääkehoidon on oltava johdonmukaista, sitä on seurattava systemaattisesti ja erityisesti alussa riittävän tiiviisti oikean lääkeannoksen löytämiseksi.

Mielipiteen kirjoitti proviisori, terveystoimittaja Emilii Dove.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

Näin otat sähköisen reseptin mukaan matkalle

Matkalla reseptilääkkeen käyttäjällä on hyvä olla reseptit mukana, mutta miten sähköinen resepti…

Erektiohäiriölääke Cialikselle halutaan reseptivapaus

Kaksi lääkejättiä, Sanofi ja Lilly, löivät hynttyyt yhteen tuodakseen markkinoille Cialiksesta (tadalafiili)…

Malariarokotteelle haetaan myyntilupaa

GSK on jättänyt Euroopan lääkevirasto EMA:lle myyntilupahakemuksen malariarokotteesta. EMA arvioi hakemuksen yhdessä…

Tutkittua tietoa magneettikoruista

Terveystoimittajana saan päivittäin lukuisia tiedotteita sähköpostiini. Ne ovat usein hyödyllisiä ja käyttökelpoisia,…