Erota lievä ruoka-allergia vaikeasta Emilii Dove

Uusi lasten ruoka-allergioita käsittelevä Käypä hoito -suositus painottaa lievien ja vaikeiden allergioiden erottamisen tärkeyttä. Vaikeissa tapauksissa hoitona on ruoka-aineen välttäminen, lievissä tapauksissa ruoka-ainetta voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa tai välttää määräaikaisesti.

B12-vitamiinia saa esimerkiksi maidosta. Kuva Maito ja Terveys ry
Tavallisimmat ruoka-allergiat Suomessa ovat maito- ja kananmuna-allergiat.
Kuva Maito ja Terveys ry

Uudella suosituksella halutaan edistää vaikeiden ruoka-allergioiden havaitsemista ja hoitoa sekä välttämisruokavalion oikeaa kohdistamista sekä mahdollisimman monipuolisen ruokavalion toteutumista allergiasta huolimatta.

– Määräaikainen välttämisruokavalio tulisi kohdentaa erityisesti vaikeisiin allergioihin. Lieväoireisissa tapauksissa ruoka-aineiden käyttö oireiden sallimissa rajoissa saattaa nopeuttaa ruoka-allergiasta toipumista, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori, vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä.

Imettävälle äidille ei lähtökohtaisesti suositella välttämisruokavaliota lapsen allergian takia, koska äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä. Sietokyky ruoka-aineille syntyy parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Aloituksen lykkääminen ei ehkäise allergioita. Imetystä suositellaan jatkettavan lisäruoan ohella yhteen ikävuoteen saakka.

Välttämis-altistuskoe diagnoosin perustana

Ravitsemuksessa keskeisten ruokien, kuten maidon ja viljojen osalta allergian diagnoosin perustana on valvottu välttämis-altistuskoe. Muissa tapauksissa riittää kotona tehtävä kokeilu.

Pelkkä välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiin, ruoka-aineen sopivuus paljastuu vasta kun lapsi saa välttämisen jälkeen uudelleen kyseistä ruoka-ainetta. Esimerkiksi lähes puolet maitoallergisiksi epäillyistä lapsista, joiden oireet olivat helpottuneet välttämisruokavalion avulla, eivät lopulta saaneet mitään oireita altistuskokeessa.

Välttämisruokavalion jatkamisen tarpeellisuutta onkin arvioitava neuvolassa ja varmistettava uusinta-altistusten tai kotikokeilujen toteutuminen hoitosuunnitelman mukaisesti. Imeväisillä ruoka-aine altistetaan 6–12 kuukauden välein, sillä valtaosalla oireilu lievittyy tai häviää 3–4 ikävuoteen mennessä. Esimerkiksi lähes puolet maitoallergiapotilaista toipuu 18–24 kuukauden ikään mennessä.­

Ruoka-allergioiden esiintyvyys lapsilla on iästä riippuen 3–9 %. Tavallisimmat ruoka-allergiat Suomessa ovat maito- ja kananmuna-allergiat. Suurella osalla lapsista ne häviävät ennen kouluikää. Ruoka-aineiden anafylaktiset reaktiot ovat lapsilla harvinaisia. Tavallisimmin allergia aiheuttaa iho- tai suolisto-oireita.

www.kaypahoito.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

Kuumeisen lapsen hoito: pidä lääkityspäiväkirjaa

Kuumeisen lapsen hoitoon on hyvät ohjeet esimerkiksi Terveyskirjastossa (tässä linkki). Kuumelääkkeitä on…

Viikunaa ummetukseen ja vaihteluksi ruokavalioon

Jos etsit ruokavaliosta helpotusta ummetuksen hoitoon, voi viikuna olla kuitujen lisäämisen kanssa…

Luomua vai ei?

Pro Luomy ry tiedotti, että luomuruoka maistuu kuluttajille yhä paremmin. Suomalaiset olisivat…

Särkylääkkeet voivat heikentää hedelmöittymistä

Jatkuva tulehduskipulääkkeiden käyttö saattaa heikentää raskaaksi tuloa. Särkylääkkeitä, kuten diklofenaakkia, naprokseenia, ibuprofeenia…