Kirja: Kumppanina muistisairaus. Tietoa, tukea ja kokemuksia Emilii Dove

kumppanina-muistisairaus

Uudessa kirjassa “Kumppanina muistisairaus. Tietoa, tukea ja kokemuksia” lähestytään muistisairauksia sekä ammattiasiantuntijoiden että muistisairaan läheisten näkökulmasta. Ammattilaisia ovat mm. neurologit ja muistihoitajat ja läheisiä vanhempiaan lähellä tai kaukana hoitavat aikuiset lapset ja puolisot.

Mikään sairaus ei ole niin paljon sairastuneen ja hänen läheistensä yhteinen kuin muistin sairaudet. Jo oireiden kehittyessä niihin kiinnittää usein huomiota ensin lähellä elävä, sitten vasta sairastunut itse. Omaisen tai kumppanin panos tutkimuksiin hakeutumisessa ja diagnoosin hankkimisessa on usein ratkaiseva, varsinkin jos sairastunut itse kieltää tilansa, niin kuin usein tapahtuu.

– Kyse voi olla myös siitä, että ihminen tietää syvällä mielessään, että jotain on vialla, mutta ei uskalla tai halua saada vahvistusta arveluilleen. Varhaisesta diagnoosista on kuitenkin hyötyä. Ajantasaisella tiedolla muistisairauksien monista ulottuvuuksista on ratkaiseva merkitys sekä muistisairaan että hänen läheistensä elämänlaadulle. Siksi tämä kirja on ajankohtainen niin monille, kertoo kirjan kirjoittanut terveystoimittaja, kirjailija Tuula Vainikainen.

Vaikka etenevään muistisairauteen ei ole parantavaa hoitoa, voidaan oireita varhain todettuna lieventää ja auttaa sairastunutta elämään hyvää arkea. Ennen pitkää kaikki sairastuneet tarvitsevat kuitenkin paljon apua selviytyäkseen arjesta. Dementiavaiheeseen edetessään sairastunut on jo täysin muiden hoidettava.

Muistisairaudessa uusien asioiden oppiminen ja mielessä säilyttäminen heikentyy. Muistisairaus johtaa laaja-alaiseen hidastumiseen, epävarmuuteen ja virheisiin etenkin vaativissa tehtävissä. Usein esiintyy myös poikkeuksellista uupumista ja masennusta. Käyttäytyminen muuttuu.

– Muistin heikkeneminen on vain yksi muistisairauksien oire. Kyse ei ole vain eriasteisesta huonomuistisuudesta, jota me työssäkäyvät ihmisetkin välillä itsessämme havainnoimme. Muistisairauksien haastavimpia oireita ovat erilaiset toimintakyvyn muutokset, jotka muuttavat sairastuneen ja läheisten elämää ehkä enemmänkin kuin muistin puutokset. Ne tulevat aikanaan, diagnoosin hetkellä niitä ei kuitenkaan kannata vielä pelätä, Vainikainen toteaa.

Työikäisiä lohduttaa tieto, että pelkkä unohtelu ei kerro muistisairaudesta. Muistin kuuluukin poistaa asioita, joilla ei ole meille merkitystä, muuten se hukkuisi tarpeettomaan tietoon.

– Se, että puhelin, lompakko tai avaimet ovat kateissa, ei yleensä ole vielä hälyttävää, mutta jos ei tiedä, mitä niillä tehdään, tarvitaan lääkäriä, Vainikainen sanoo.

Suomessa noin 14 500 ihmistä sairastuu etenevään eli parantumattomaan muistisairauteen vuosittain. Vuonna 2013 maassamme oli 93 000 keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairaudesta kärsivää. Lievä muistisairaus arvellaan olevan 100 000 suomalaisella. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairauksien muistisairaus (vaskulaarinen dementia), otsa-ohimolohkorappeuma ja Lewyn kappale -tauti alaryhmineen. Jokaisen sairastuneen tautipolku on yksilöllinen eikä yksilön sairauden kehittymistä voida juurikaan ennustaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä
lihaskuntoharjoittelu

Vähäinenkin painoharjoittelu on hyväksi sydämelle

Jo vähäinen painoharjoittelu voi vähentää sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä. Tutkijat sanovat, että…

Joulu tulee – stressittä

Omaatuntoa kolkuttaa. Luin Irmeli Castrénin kirjoittaman kirjan Kodin Jouluniksit. Kirjassa kerrotaan paljon…

Kaihi tulee vain kerran – palvelusetelillä leikkaukseen

Kaihin voi leikata heti, kun lääkäri toteaa kaihin. Kaihi ei uusiudu, joten…

Lääketieteen 12 ihmettä

Lääketieteellisen Aikakauskirja Duodecimin joulunumeron toimitus kirjasi kaksitoista lääketieteen merkittävintä ihmesaavutusta tai -keksintöä.…