Kirkasvalokuulokkeet eivät vakuuta Emilii Dove

Oletteko kuulleet kirkasvalokuulokkeista?
Niitä kehittää ja myy oululainen Valkee Oy.

Sain viime viikolla tiedotteen, jonka mukaan:
”Valkeen kirkasvalokuulokkeet saivat lisätukea tiedeyhteisöltä, kun tutkimuksen tulokset hyväksyttiin vertaisarvioituun lääketieteelliseen Medical Hypothesis -julkaisuun. Tutkimuksessa 92 % vakavasti kaamosmasentuneista potilaista saavutti neljän viikon aikana täyden masennuksen elpymävaiheen.”

Tiedotteesta uutisen julkaisi ainakin Tohtori.fi-sivusto, jonka laadusta olenkin jo mielipiteeni kertonut.

Tutkimus tosiaan löytyy Medical Hypotheses -julkaisun nettisivuilta, linkki tässä.
Tutkimukseen osallistui vain 13 henkilöä. Eli kaksitoista heistä sai tutkimuksen mukaan avun kaamosmasennukseensa. Tämä on erittäin pieni potilasryhmä, sen ymmärtänee kuka tahansa. Niin ja kontrolliryhmää ei ollut. Eli sitä potilasjoukkoa, joka tutkimuksessa saa vain plaseboa. Tuotetta ei siis verrattu mihinkään.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, milloin tutkimus tehtiin. Potilasryhmä rekrytoitiin tammi-helmikuussa 2009. Ettei vain neljän viikon mittaista tutkimusta olisi aloitettu heti helmikuussa? Valkeen kotisivullakin sanotaan, että ”maaliskuussa valoa on riittävästi lievittämään oireita.”
Terveyskirjastokin kertoo, että kaamosmasennuksen oireet alkavat yleensä lokakuussa ja lievittyvät helmimaaliskuun aikana.

Sanotaanpa vielä sananen itse tästä, kuten Valkee Oy asian ilmaisee: vertaisarvioidusta, lääketieteellisestä julkaisusta nimeltään Medical Hypothesis. Lehti, kuten sen kotisivulla sanotaan, on foorumi lääkealan ideoille. Se julkaisee teoreettisia artikkeleita. Niinhän lehden nimikin sanoo. En siis luokittelisi tätä lehteä ihan sinne luotettavimpien ja arvostetuimpien lehtien kärkeen. Lehdestä kertova mielenkiintoinen juttu löytyy Wikipediasta.

Ihan viimeisenä helmenä kerron teille vielä tuotteen hinnan: 185 euroa.
Kirkasvalolamppuja saa sentään alle satasella. Ostakaa ensi talveksi sellainen, jos pimeys ahdistaa.

  1. Moi! Olisin kysynyt onko Sinulla tietoa, kuinka paljon tällä hetkellä kehitellään uusia lääkkeitä masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon? Bentsodiaptsepiinit ovat tehokkaita, mutta menettävät tehonsa pitkäaikaisessa käytössä ja aiheuttavat riippuvuutta. Nehän ovat olleet markkinoilla kauan, eikä yhtä tehokasta vaihtoehtoa tunnu löytyvän. Masennuslääkkeitäkään ei ole ainakaan Suomenmarkkinoille juurikaan tullut uusia siis, pitkään aikaan. Eikö Suomenmarkkinat kiinnosta, vai eikö mitään uutta ole nyt?

    1. Hyvä ja mielenkiintoinen kysymys, kiitos.

      Yhdysvalloissa hyväksyttiin viime vuonna uusi masennuslääke, vilatsodoni. Saa nähdä, tuleeko se myös Eurooppaan. Euroopassa myyntiluvan sai vuonna 2009 agomelatiini. Eli uusia tulee kyllä markkinoille, mutta näissä valmisteissa ei ole mitään kovin mullistavaa. Ja kyllä ne uudet aina Suomeenkin tulevat, joskin toisinaan hieman viiveellä.

      Tutkimusta tehdään, se on varmaa. Joidenkin arvioiden mukaan kehitteillä olevien valmisteiden määrä olisi viitisenkymmentä. Määrää mielenkiintoisempaa on kuitenkin se, mitä tutkitaan. Monet tutkimuslääkkeet kun ovat hyvin samanlaisia kuin jo markkinoilla olevat valmisteet.
      Yksi mielenkiintoisimmista tutkimuskohteista on mielestäni nukutusaineena käytetty ketamiini, joka kansan parissa taidetaan tuntea paremmin huumeena.

      Jotain täysin uutta masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon siis kyllä kaivataan.

    2. Todella paljon kehitellään! Masennus ja ahdistus ovat tosi isoja bisneksiä. Täysin uusiakin lääkeryhmiä, jotka eivät välttämättä vaikuta (ainakaan suoraan) esim. serotoniiniin, noradrenaliiniin tai dopamiinin. Lisäksi tutkitaan jo olemassaolevien ei-masennuslääkkeiden käyttöä masennukseen, kuten tuo Emiliin mainitsema ketamiini. Toinen vastaava on skopolamiini, jota käytetään lähinnä matkapahoinvointiin ja merisairauteen.

      Lisäksi tutkitaan myös monia lisäravinteita (muitakin kuin mäkikuisma), joista lupaavilta masennukseen vaikuttavat esim. omega-3-rasvahapot, folaatti ja tuntemattomampi sahrami. Ahdistukseenkin on aika paljon hyviä lisäravinteita, joista aina silloin tällöin tulee uusia tutkimustuloksia, mutta enemmänkin toki voisi.

      Täällä Hollannissa muuten sairasvakuutus ei korvaa enää masennuslääkkeitä lainkaan! Enkä tiedä miksi, en ole jaksanut kauheasti selvitellä, kun en niitä itse käytä, eikä kukaan tutuistanikaan täällä (tietääkseni). Yleisesti vakuutus siis korvaa kaikki lääkkeet, jotain sikakalliita sekä “outoja” (esim. melatoniini ja DHEA, joita itse käytän) lukuunottamatta.

      1. Onneksi tutkimusta tehdään, vaikka se ei valitettavasti masentunutta auta, ennen kuin tuote on apteekin hyllyllä. Onnistumisprosentit ovat siis pieniä ja silloinkin jää nähtäväksi, onko kehitetty tuote yhtään parempi kuin jo markkinoilla olevat.

        Onpas jännä, että Hollannissa ei korvata masennuslääkkeitä lainkaan. Masennuslääkkeiden käyttöä pitäisi varmastikin monenkin mielestä vähentää, mutta ei kai sentään tällaisin keinoin. Mikäköhän siinä tosiaan on tausta-ajatuksena.

  2. Kiitos asiantuntevasta vastauksestasi.
    Itse odottelen myös masennuksen hoitoon jotakin uutta. Monet lääkkeet ovat tulleet markkinoille kovalla rytinällä ja luukutuksella. Silti ns. alkuhuuman jälkeen lääkärit ovat todenneet ne melko tehottomiksi. Kuten esimerkiksi Buspar. Lyricaa mainostettiin myös riippuvuutta aiheuttamattomana lääkkeenä, mutta sitä tunnutaan paljon käytettävän väärin.

    Uteliaisuuttani kysyn, kun apteekissa toisinaan asioin, ja olen usein ihmetellyt mitä kaikkea farmaseutit kirjoittavat siitä reseptistä siihen koneelle. Toki lääkärinmäärän ohjeen, mutta mitä muuta. Ainakin pitkiä numerosarjoja 🙂 Pitääkö farmaseuttien muuten kirjoittaa reseptiin kirjattu ohje, täysin sanasta sanaan, mahdollisine kirjoitusvirheineen?

    1. Kiitos Antti!

      Reseptistä kirjoitetaan oikeastaan kaikki tiedot koneelle, potilaan nimi ja henkilötunnus mukaan lukien. Koneelta pitää valita oikea lääkevalmiste, ja listahan on äärettömän pitkä. Annosteluohjeet ovat usein lääkärin kirjoittamina lyhenteinä, joten ne pitää kirjoittaa ymmärrettävään muotoon. Kirjoitusvirheet toki korjataan. Lopuksi tietokannasta valitaan vielä oikea lääkäri.

      Reseptin syöttö tietokoneelle on kuitenkin paljon muutakin kuin vain tietojen kopioimista. Siinä samalla tarkastetaan mm. yhteisvaikutukset muun mahdollisen lääkityksen kanssa. Annos ja annosohje myös tarkastetaan, että ne ovat oikein. Tässä vaiheessa pitää joskus soittaa lääkärille ja varmistaa tiedot. Kaikkihan tekevät joskus virheitä.

      Asiaa usein nopeuttaa, jos potilas löytyy kanta-asiakasrekisteristä ja jos samaa lääkettä on toimitettu ennenkin. Sähköinen resepti tulee sekin nopeuttamaan reseptin toimitusta, koska tiedot ovat jo valmiiksi koneella. Silloinkin ne pitää kuitenkin vielä tarkistaa.

      Eli jos joskus tuntuu turhauttavalta odottaa reseptilääkettään, niin kannattaa ajatella, että se odotus on sinun omaksi parhaaksesi ja sinun turvallisuutesi takia.

      1. Tämä menee alkuperäisen keskustelualueen ulkopuolelle, mutta on syytä oikaista mediassakin esillä ollut väärinkäsitys.

        Yli kymmenen tuhannen sähköisen resepti (joista pari tuhatta henkilökohtaisesti käsiteltyä) kokemuksella voin sanoa, että se ei keskimäärin nopeuta reseptin toimitusta. Tarkemmin voi jakaa kolmeen ryhmään:

        Jos asiakas hakee reseptillä ensimmäistä kertaa tai ensimmäistä kertaa kyseisestä apteekista on sähköinen resepti nopeampi tilanteissa, joissa on monimutkainen annosteluohje.

        Jos em. tilanteessa paperireseptin annosteluohje on simppeli tai löytyy pikahaulla, ja lääkäri löytyy pikahaulla, on tilanne entiseen verrattuna suunnilleen tasapeli – ne sekunnit, jotka sähköisen reseptin käsittelyssä voittaa, kuluvat yhteydenottoihin eReseptikeskukseen.

        Asiakkaan hakiessa samalla reseptillä uudelleen samasta apteekista, on perinteinen resepti dramaattisesti nopeampi. Se on jo käsitelty siinä vaiheessa, kun sähköisellä puolella vasta odotellaan asiakkaan reseptilistan “saapumista” eReseptikeskuksesta. Apteekkien välillä on vaihtelua, mutta isossa osassa apteekkeja näiden säännöllisiä lääkityksiään vuoden mittaisilla reseptillä hakevien tuttujen asiakkaiden osuus kokonaisuudesta on jopa yli puolet.

        Eli eResepti ei poista apteekeista ruuhkia, vaan ennemminkin aiheuttaa niitä.

        1. Kiitos kun jaoit tosielämän esimerkin. Ei siis haittaa mitään, vaikka meneekin vähän ohi alkuperäisen aiheen.

          Yllättävää, että eResepti on noinkin hidas. Luulisi nykypäivän teknologialla, että tiedot singahtaisivat ruudulle varsin vilkkaasti. Niinhän sen pitäisi olla.

          Voisi varmaan siis todeta, että kehitettävää eReseptissä on vielä. Kauan tuntuu kehittäminen vain kestävän.

  3. Agomelatiini taitaa suomessa olla myynnissä nimellä Valdoxan. Kyseiselle valmisteelle ei tunnuta millään annettavan Kela-korvausta. Tästä johtuen lääke on tolkuttoman hintainen.

  4. Luultavasti valmistetta ei korvata sen hinnan takia. Kelahan ei korvaa liian edullisia ja liian kalliita lääkkeitä. Joskus nuo korvaukset katoavat ja tulevat kohta taas takaisin. Sekavaa touhua.

    Itse koin noin vuosi sitten todella epämiellyttävän tilanteen apteekissa asioidessani, kun lääkäri oli unohtanut laittaa sic tms merkinnän reseptiin. Kyseistä lääkäriä ei saatu kiinni, ja farmaseutti ei voinut toimittaa lääkettä. Reseptiin hän kirjoitti “Reseptin aitoutta ei kyetty varmistamaan”. Kyllä nolotti seuraavana päivänä mennä uudestaan apteekkiin tuhritun reseptin kanssa.

    1. Olipa ikävä kuulla. Lääkärin olisi tietysti pitänyt muistaa se sic-merkintä, mutta kuten edellisessäkin kommentissa kirjoitin, kaikki tekevät joskus virheitä.
      Farmaseutti on tällaisissa tapauksissa vaikeassa tilanteessa, mutta asia olisi kyllä voitu hoitaa tahdikkaamminkin.

  5. Mukava kuulla apteekkialan ihmiseltä kriittinen kommentti tähän laitteeseen. Mitä mieltä olet siitä, että apteekit myyvät sitä? Apteekki on kuitenkin sellainen instituutio, että ihmiset uskovat saavansa sieltä aivan oikeita lääkkeitä. Ihmiset tietävät, että apteekin salmiakki on karkkia, mutta ymmärtävätkö he, että tämä korvalamppu on leikkikalu?

    Viime marraskuussa tiedustelin Itä-Suomen yliopiston apteekista asiaa ja sain mielenkiintoisen kommentin, jonka julkaisin blogissani joulukuussa. Samassa postauksessa käsittelin tuota samaa tutkimusta, joka nyt on päätynyt mainittuun hypoteesilehteen.

    http://juhahuuhaa.blogspot.com/2011/12/aivovalon-tieteelliset-perusteet-osa-2.html

    1. Ohhoh, vai ovat jotkut apteekit ottaneet tuotteen valikoimiinsa. Menee samaan sarjaan homeopatian kanssa: en ymmärrä miksi.
      Toisaalta taas, lääkkeiden hintoja leikataan koko ajan, mikä aiheuttaa oikeasti joillekin pienille apteekeille ahdinkoa. Tulonlähteitä on siis etsittävä muistakin tuotteista. Itä-Suomen yliopiston apteekki tuskin kuitenkaan kuuluu tähän sarjaan.

      Apteekissa asiakkaan pohdittavaksi ei pitäisi jäädä se, onko myytävä tuote tehokas vai ei. Olin hetken aikaa töissä apteekissa, jossa oli myynnissä myös homeopaattisia valmisteita. Koskaan en niitä suositellut ja jos joku sattui niistä jotain kysymään, sanoin etten henkilökohtaisesti voi niitä suositella.

      Oma kokemukseni sanoo, että asiakas luottaa usein apteekista ostettuun tuotteeseen. Onhan tässä sitten se plasebo-vaikutuskin, joka on masennuslääkkeiden kohdalla varsin merkittävä.

        1. Hyvä homma! Kiitos tiedosta!
          Harmi, kun en pääse näkemään ohjelmaa suorana. Olemme matkalla. 🙂
          Ehkä se on nähtävillä vielä ensi viikolla, toivotaan.

  6. Kiitos Emilii, että pidät esillä korvavalolaittetta. Kaksi asiaa: 1. Medical Hypothesis-lehti on tarkoitettu kaikille mahdollisille julkaisuille, jotka eivät läpäise lääketieteen tieteellisiä ja kansainvälisiä kriteerejä. Käännettynä suomeksi lehden nimi on: Lääketieteen oletukset. Hypoteesit pitäisi aina testata tilastollisesti. Kuten kirjoitit 13 henkilöä on liian pieni ryhmä. Tällaiseen tutkimukseen tarvittaisiin muutaman vuoden ajajksi vähintään 500 henkilöä ja kontrolloitu seurantaryhmä kaksoissokkokoetta varten. Tämä on tilastollinen menetelmä, joka etenee useassa eri vaiheessa. 2. Korvavalo on joissakin apteekeissa, koska Valvira, aivan käsittämättömästä syystä (tähän asti) antoi ko laitteelle lupamerkinnän lääketieteen laitteeksi.
    Korvavalo on tuonut enemmän harmaanpimeää kuin valoa erittäin tärkeälle alueelle: ihmisten eettisesti kestävän hoidon alueelle. Siispä varoitan kaikkia siitä, ettei ko laitteen haittavaikutuksista ole dokumentoitua tietoa, eikä voi olla ennen kuin valon vaikutus aivoihin on testattu. Oletko siis korvavlon käyttäjä yksi koekaniini. Jos olet, sinun on itsesi kannettava seuraukset.
    Emilii olet kirjoittanut tärkeästä asiasta. MOT:n ohjelman me tiedämmekin. Jotkut tietävät vielä enemmän, mutta tilanne toivottavasti tulee julkiseksi ja ko yritys voisi alkaa kehitellä vaikkapa puun kasvua edistävää valoa ympäristöystävällisesti.
    Toivon, ettei yritys sinänsä kaadu eikä joudu itseaiheutetusti markkinoiden kaatamaksi. Vaihtakaa ohjelmistokoodinne toisiin vempaimiin; sellaisiin, joilla ei ole haittavaikutuksia ihmiseen eikä luontoon.

  7. Kaksi faktakorjausta:

    – Oulun Yliopiston tekemä 89 potilaan tutkimus korvakäytävän kautta annosteltavasta kirkasvalosta on otoskooltaan maailman kolmen suurimman kirkasvaloturkimuksen joukossa

    – Tutkimus tehtiin tammi/helmikuussa, jolloin pimein aika on jatkunut pitkään ja kaamosoireet ovat vakavimmillaan. Huomiona lisäksi, että tutkinus tehtiin Oulussa, joka on hyvin pohjoisessa. Vertailuna mainittakoon, että lähes kaikki kirkasvalon tutkimukset on tehty noin New Yorkin korkeudella ja ne ovat päättyneet vasta maaliskuun lopussa. Tätäkin taustaa vastem tuloksia ja asetelmia voidaan pitää merkittävinä

    Kannattaa tutustua oikeiden käyttäjien kommentteihin sekä tieteeseen avoimen uteliaasti.

    1. Timo, taidat tarkoittaa jotain muuta tutkimusta, kuin mihin minä tässä, melkein vuosi sitten kirjoittamassani jutussa viittaan. Kuten huomaat, linkki tutkimukseen on siellä tekstissä. Faktakorjauksesi eivät siis osu ihan oikeaan.

      Vaikka tutkimukseen osallistuisi miljoona tutkittavaa, ei se silti tarkoita sitä, että tutkimuksesta saataisiin positiivisia tuloksia.

      Oikeiden, yksittäisten käyttäjien kommentit on ihan kivoja, mutta toimiihan se plasebokin joillakin.

      Mielestäni olenkin juuri avoimen utelias, mutta samalla avoimen kriittinen.;)

  8. Hienoa! Tuo blogipostisi antoi vain hyvin yksipuolinen kuva Oulun Yliopiston tekemistä tutkimuksista, ja siksi ihmettelin tuota “uteliaisuutta” tuossa.

    Tutkimusten otanta riippuu tietysti siitä, kuinka pienellä tai suurella osallistujamäärällä saadaan tilastollisesti merkittävä tulos. Se, että Valkeeta koskevassa Oulun Yliopiston ensimmäisessä tutkimuksessa on saatu 13 potilaalla tilastollisesti merkittävä tulos tarkoittaa, että ilmiö on todella vahva. Biologiassa tyypillisesti 13 osallistujan kokeella saatua tulosta pidetään merkkinä siitä, että kyseessä on vahva perusbiologinen ilmiö. Jos kaikki tuo olisi placeboa, olisi kyseessä maailman vahvin placebo ja kaikki vakavasti masentuneet pitäisi hoitaa laitteella. Myöhemmin tehty 89 potilaan kaamostutkimus, Oulun Kärpillä tehty kognitioiden tutkimus, THL:n tekemä käyttöselvitys ja Aalto Yliopiston opiskelijoilla tehty tutkimus kaikki indikoivat tuossa ensimmäisessä tutkimuksessa saavutettua tehokkuustasoa. Vaikka tutkimukset ovat tieteelliseltä kannalta alkuvaiheessa – niitähän on tehty “vasta” kolme vuotta – niin tuloksia voidaan pitää vahvoina ja on täysin perusteltua puhua laitteesta kaamosoireiden lievittäjänä.

    Kehottaisin edelleenkin tutustumaan avoimen kriittisesti näihin tutkimuksiin, tavanomaisen kirkasvalon tutkimuksiin sekä käyttäjien palautteeseen.

    1. Muistelin, että olisin joskus kirjoittanut kaamosmasennuksesta ja kirkasvalolampuista, mutta haun mukaan ilmeisesti en ollutkaan.
      Joka tapauksessa, tavanomaisista kirkasvalolampuista on ihan oikeastikin hyötyä, mutta tähän korvavaloon en kyllä usko. Epäilyksiäni vahvistaa se, että Valkee sai tänä vuonna Huuhaa-palkinnon. Katsotaan muuttuuko tilanne joskus.

  9. Emilii – Valkee on Huuhaa-palkinnon lisäksi ollut Aku Ankassa, Fingerporissa, Teekkarien Wappulehti Äpyssä ja monissa muissa kulttuurimme tuotteissa. Valkee alkaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

    Minusta on aika hauskaa, että Skepsis ry:n palkinto ohjaa mielipiteitä enemmän kuin kuuden Oulun Yliopiston professorin tekemät tutkimukset. 😉 Skepsiksen homma vain näyttää, että viisaskin menee vipuun ja toivottavasti he jatkossa tutustuvat tarkemmin itse tieteellisiin näyttöihin.

    1. Moni muukin asia on osa suomalaista yhteiskuntaa, vaikka ei pitäisi olla. Otetaan esimerkiksi vaikka humalahakuinen juominen ja tupakointi.

      Pelkkä professuuri tai yliopiston nimi tutkimuksen taustalla ei takaa vielä mitään, kuten Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinitutkimuksesta kävi ilmi. Metsään meni.

  10. Emilii –

    Olen samaa mieltä kanssasi: oppiarvo tai ammatti ei ole tae laadullisesti korkeatasoisesta tutkimuksesta samoin kuin Skepsis ei varmaankaan ole millään tavalla luotettava arvioija tässä asiassa – varmaan viimeinen taho, jota kannattaa kuunnella muodostaessa asiasta omaa käsitystä.

    Kehottaisin kuitenkin tutustumaan myös esim professori Timosen ja Takalan, tai tohtori Kiviniemen, taustoihin ja arvioimaan tätä vasten luotettavuutta tutkijana ja asiantuntijana.

    Hauskaa joulunaikaa ja kiitokset kaikille hyvistä kommenteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

E-pillereiden veritulpan riski hallintaan

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden veritulpan eli laskimotukoksen riski on puhuttanut ja hämmentänyt. Euroopan lääkevirasto EMAn…

Käypä Hoito -suositus oikaisee raskauden ehkäisyn väärät uskomukset

Lihottavatko ehkäisyvalmisteet? Täytyykö e-pillereistä pitää taukoa? Aiheuttaako hormonaalinen ehkäisy lapsettomuutta? Saako alaikäinen…

Älykkyyttä syömällä

Kaksi ensimmäistä elinvuotta ovat lapselle tärkeä kehitysvaihe. Ruokavalion terveellisyyteen kannattaa panostaa kasvun…

Lasten oma luonnonkosmetiikka sopii atoopikolle

Kaupallinen yhteistyö Lapsilla yleinen iho-ongelma on yksinkertaisesti kuiva iho. Jos kuivaa ihoa…