Lasten hampaiden hoito eri ikävaiheissa Emilii Dove

lasten hampaat

Hampaiden hoito alkaa jo sikiövaiheessa. Tavoitteena on, että äidin suu on terve ennen lapsen syntymää, koska ientulehdus ja sen vakavampi muoto parodontiitti voivat aiheuttaa komplikaatioita raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen.

Rutiinien luominen – 0-2 vuotta

Suun terveyttä edistävät elintavat omaksutaan jo varhaislapsuudessa. Hampaiden harjaus aloitetaan heti, kun ensimmäiset hampaat puhkeavat. Näin harjaamisesta tulee tapa. Vanhemmat tutustuvat lapsen hampaiden harjaamiseen ja tekevät sen aamuin illoin fluorihammastahnalla.

Lapsen ensimmäiset maitohampaat alkavat puhjeta yleensä 4–5 kuukauden iässä. Ensin puhkeavat etuhampaat alhaalla. ja poskihampaiden puhkeaminen alkaa yleensä noin vuoden iässä. Maitohampaita tulee yhteensä 20 ensimmäisen kolmen vuoden aikana.

Vanhemmilla on vastuu lapsen suun terveydestä.

Hampaiden reikiintyminen on syljen välityksellä tarttuva tauti. Reikiintymistä aiheuttavien bakteerien eli mutans streptokokkien tartuntaa tulisi ehkäistä. Yleisin tartuntalähde on lapsen äiti.

Ksylitolin käyttö voidaan aloittaa 1,5 vuoden iässä. Ksylitolista on hyvä tehdä rutiini heti ruokailun jälkeen 3-5 kertaa päivässä. Tutin ja tuttipullon käyttö olisi hyvä lopettaa kahteen ikävuoteen mennessä. Samoin peukalon imemiseen tulee puuttua. Näin vältytään esimerkiksi erilaisilta purentaongelmilta, jotka voivat esiintyä myöhemmässä iässä.

Säännöllisyyden säilyttäminen – 3-4 vuotta

Jos hampaiden harjaus on aloitettu jo vauvana ja sitä on tehty joka päivä aamuin illoin, neljään vuoteen mennessä lapsi on tottunut harjaamiseen ja osallistuu siihen itse. Vanhempien tulee vielä tehdä tarkistusharjaus fluorihammastahnalla.

Myös hampaiden terveyden kannalta on edullista, että lapsi syö säännöllisinä ruoka-aikoina ja että janojuomana käytetään vettä. Esimerkiksi tuoremehut mielletään monesti terveelliseksi juomaksi, mutta hapot mehuissa aiheuttavat hampaille niin reikiä kuin kulumistakin.

Makeiset ja sokeriset herkut tai juomat eivät kuulu lapsen arkeen. Erilaiset virvoitusjuomat ja energiajuomat aiheuttavat hammaskiilteen menetystä sekä reikiintymistä, vaikka olisivatkin sokerittomia.

Käytä oikeanlaista hammastahnaa
Lapsen hampaat harjataan kahdesti päivässä. Pari ekaa vuotta tahnaa riittää hyvin pieni sipaisu, ei nokaretta. Kolmivuotiaalle tahnaa käytetään lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare. Hammastahnan fluoripitoisuuksia on hyvä seurata tuubin kyljestä, sillä on tärkeää harjata hampaat jokaiseen ikäkauteen sopivalla hammastahnalla. Vauvalle käytetään tahnaa, jonka fluoripitoisuus on noin 1000 ppm ja vähintään 6-vuotiaan hammastahnan fluoripitoisuus on jo 1450ppm.

Omatoimisuuden opettelu – 5-6 vuotta

Tässä iässä lapsi osaa jo osin itse harjata hampaansa, mutta vanhempien apu on edelleen tarpeen. Hienomotoriikka alkaa kehittyä vasta noin 7-vuotiaana, ollen silloinkin vielä haparoivaa.

Vanhempien huolehtiminen omista hampaistaan antaa tärkeän esimerkin lapselle. Huoltajien ravinto-, terveys- ja suunhoitotottumukset periytyvät lapselle, sillä suun terveyttä edistävät elintavat omaksutaan jo varhaislapsuudessa.

Yksi karkkipäivä tai namihetki viikossa on hyvä keino hallita makeisten syöntiä. Se viestittää lapselle, ettei ole hyvä syödä karkkeja aina kun niitä tekee mieli ja että herkut eivät kuulu jokapäiväiseen elämään. Hyvä on kuitenkin välttää karkkipäivänäkin koko päivän kestävää karkin mussutusta ja herkut kannattaa siirtää aterian yhteyteen jälkiruoaksi. Herkkujen jälkeen suositellaan täysksylitolivalmistetta.

Hampaiden reikiintymisen kannalta kriittiset ikäkaudet
Hampaan karioitumisriski on suurimmillaan heti hampaiden puhkeamisen jälkeen, jolloin kiille ei ole vielä riittävästi mineralisoitunut. 0,5–2 vuoden iässä maitohampaiden puhkeamiseen liittyvä suuri riski mutans-streptokokkien kolonisoitumiseen. 5–7 vuoden iässä pysyvien ensimmäisten poskihampaiden puhkeaminen. 10–13 vuoden iässä pysyvien toisten poskihampaiden puhkeaminen.

Pysyvät hampaat alkavat puhjeta yleensä juuri tässä iässä, 5–6-vuotiaana. Puhjetessaan pysyvät hampaat eli rautahampaat työntävät kohdalla olevaa maitohammasta siten, että maitohampaan juuri sulaa. Juureton maitohammas alkaa heilua ja irtoaa yleensä itsekseen pysyvän hampaan tieltä. Joskus maitohampaan juuret eivät sula kokonaan. Silloin hammaslääkäri voi poistaa maitohampaan, jotta pysyvä hammas pääsee puhkeamaan paikalleen.

Pysyvien hampaiden puhkeamisen aikaan on hyvä huomioida, että pureskeleminen on jonkin aikaa hankalaa ja joskus se vaikuttaa ruokailemiseen. Heiluvia hampaita voi olla myös vaikea harjata, koska ikenet ovat arat ja ne saattavat vuotaa verta. Kun pysyvät hampaat puhkeavat, kiinnitetään huomiota purentaan ja lapsi ohjataan oikomishoitoon, jos se on tarpeen.

Suun terveyden vahvistaminen – 7-16 vuotta

Hyvän suunhoidon perusta on luotu jo ennen kouluikää. Vanhemmilla on edelleen vastuu lapsen suun terveydenhoidosta. Tätä tukevat terveelliset välipalat, ksylitolin käyttö ja koko perheen yhteiset ateriat. Napostelun välttäminen on tärkeää, jotta siitä ei tule tapaa. Myös erilaiset virvoitusjuomat ja energiajuomat aiheuttavat hammaskiilteen menetystä sekä reikiintymistä, vaikka olisivatkin sokerittomia.

Hampaiden harjaus aamuin illoin fluorihammastahnalla on hampaiden hoidon kulmakivi. Sähköhammasharjan käyttö voi nuoresta tuntua mielekkäämmälle kuin tavallinen harja.

Mahdollisen lisäfluorin tarve selviää hammaslääkärikäynnin/tarkastuksen yhteydessä. Viimeistään noin 15-vuotiaana on hyvä aloittaa opastettuna hammasvälien säännöllinen puhdistaminen joko langalla tai tikulla. Suun puhtauden tunne tulee mekaanisen puhdistamisen tuloksena, mutta erilaiset fluoripitoiset suuvedet voivat olla hyvä lisä päivittäisessä suunhoidossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

Kaksikielisyys hidastaa aivojen vanhenemista – opi uusi kieli 3 kuukaudessa

Kaksikielisyydestä on etua myös silloin, kun ikää alkaa kertyä. Uuden tutkimuksen mukaan…

Raskaudenaikainen jodi-lisä parantaa lapsen älykkyysosamäärää

Jodin tarve raskauden aikana on suurentunut. Jos jodiarvot muutenkin ovat hieman alhaiset,…

Tupakkariippuvuuden hoidolle pitäisi saada Kela-korvaus

Savuton Suomi 2040 -verkosto on ottanut kantaa nikotiiniriippuvuuden hoidon korvattavuuteen. Verkoston tupakkapolitiikan…

Taljalla nukkuminen vähentää lasten astmariskiä

Saksalaisen tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että taljalla nukkuminen vähentää lapsen riskiä sairastua…