Mikä on ihanne verenpaine? Emilii Dove

kohonnut verenpaine

Suomessa kohonneen verenpaineen hoidon tavoitteena on alentaa verenpaine alle 140/90 elohopeamillimetriin (mmHg). Jos potilas on yli 80-vuotias, suositus on alle 150/90 mmHg. Suomalainen kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus on vuodelta 2014, mutta se on parhaillaan päivityksessä. Mielenkiintoista nähdä, muuttuvatko tavoitearvot, kun päivitetty suositus julkaistaan.

Tällä hetkellä sanotaan, että verenpainetta alentava lääkitys olisi hyvä aloittaa, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on vähintään 140 mmHg tai diastolinen vähintään 90 mmHg, eikä elintapojen muuttaminen ole auttanut. Kotona mitattu verenpaine on aina alempi kuin vastaanotolla mitattu, joten jos itse mitattuna verenpaine on vähintään 135 mmHg, lääkitys olisi paikallaan.

Yhdysvalloissa suositukset muutettiin vuonna 2017 siten, että tavoitearvoksi asetettiin 130/80 mmHg. Aiemmin se oli sama kuin Suomessa, 140/90 mmHg. Tutkijoiden mukaan näillä uusilla arvoilla voitaisiin ehkäistä enemmän sydän- ja verisuonitapahtumia, kuten aivohalvauksia ja sydänkohtauksia.

Kohonnut verenpaine lisää myös muistisairauksien riskiä. Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus.

Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että kohonneen verenpaineen alentaminen vähintään 120 mmHg:iin vähentää sydänkohtausten, aivoinfarktien ja kuolemien riskiä merkittävästi enemmän verrattuna nykyisiin tavoitearvoihin (<140 mmHg). Tutkimuksessa verenpaineen saaminen alle 120 mmHg:n vaati keskimäärin kolme eri verenpainelääkettä ja vastaavasti 140 mmHg:iin keskimäärin kaksi eri lääkettä.

Tästä herääkin kysymys, kuinka paljon enemmän haittavaikutuksia aiheutuu suuremmasta lääkityskuormasta, joka vaaditaan verenpaineen laskemiseen alle 120 mmHg:n. Ja vielä tärkeämpää on, kuinka paljon vakavia haittoja siitä syntyy. Toisaalta, verenpaineen hoitoon löytyy useita lääkevaihtoehtoja, joten jos yksi ei sovi, voidaan kokeilla jotain toista lääkettä.

Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat suolan (natriumin) liiallinen saanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino. Käypä hoito -suosituksen mukaan ruokavaliossa suolan käytön vähentäminen on tärkein kohonneen verenpaineen ehkäisevä tekijä. Suomalaisten päivittäinen suolansaanti tulisikin vähentää nykytasolta noin puoleen. Se tarkoittaa alle 5 grammaa, eli teelusikallinen suolaa päivässä.

Elintapojen muuttaminen on aina ensisijainen hoitokeino. Lääkehoito aloitetaan vasta sitten, jos verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

Näin saat lapsen ottamaan lääkkeensä

Lääkkeen ottamisesta ei voi lapsen kanssa neuvotella, koska lääke on otettava. Vauvoille…

Tehokkaat antibiootit uhkaavat loppua

Joidenkin asioiden arvon huomaa vasta, kun sen tärkeän jutun menettää. Toivottavasti näin…

Statiineista haittoja? Ei hätää, uuden sukupolven kolesterolilääkkeet tulevat

Kolesterolia alentavat statiinit ovat jatkuva uutisaihe. Osa puolustaa, osa pitää niitä täysin…

Kyllä lääketutkimuksille!

Jos sairastuisit, olisitko valmis osallistumaan sairauden hoitoon tarkoitetun lääkkeen tutkimukseen? Hienoinen enemmistö…