Palkitsetko ruoalla? Näillä vinkeillä taltutat tunnesyömisen Emilii Dove

tunnesyöminen

Rankan työpäivän päätteeksi moni suomalainen suuntaa herkkukaapille. Suklaa tai jäätelö tuntuu stressin keskellä ansaitulta. Se on kuin palkinto.

Mielihyvää haetaan usein syömisestä, ja stressaantuneena suklaalevy hupenee kuin itsestään. Rasvainen ruoka tai makeat naposteltavat voivat hetkellisesti piristää, kun mieli on maassa.

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa Terveystalosta kertoo, kuinka tunnesyömisen kierteestä pääsee irti.

– Ihmisillä paino nousee herkästi pimeään aikaan. Pimeys laskee monilla mielialaa, ruoka taas kohottaa sitä – siispä hoidamme itseämme syömällä. Usein ulkona liikkuminen ja sosiaalinen aktiivisuus vähentyvät syksyn tullen, ja silloin syömisen merkitys mielihyvän lähteenä ja tunteiden säätelyn välineenä korostuu, tiivistää Palssa.

Oletko tunnesyöjä?
Tunnesyömisestä puhutaan silloin, kun tunteita yritetään säädellä syömisen keinoin. Tunnesyömisen ajatellaan usein liittyvän ylipainoon, mutta todellisuudessa se ei ole vain ylipainoisten haaste.

Kaikki me syömme joskus tunteisiimme, eikä se aina ole pahasta. Ongelmaksi tunnesyöminen muodostuu, kun siitä tulee lähes ainoa keino säädellä omia tuntemuksia.

– Tunnesyömiseen kannattaa puuttua, kun se alkaa haitata fyysistä tai henkistä hyvinvointia. Moni ajattelee, että enhän minä syö tunteisiini, mutta napostelee jatkuvasti stressaantuneena, vaikka ei olisikaan nälkäinen, havainnollistaa Palssa.
Hänen mukaansa ongelmallista on, jos tiedostaa, ettei ole nälkäinen, mutta jotain on silti ihan pakko saada.

– Jos tuntuu, ettei viikonloppu ala ilman pizzaa tai piti syödä järkevästi, mutta tulikin taas syötyä paketillinen keksejä, voi olla kyse tunnesyömisestä. Myös huono ateriarytmi ja jatkuva nälkä voivat ajaa sokeaan mielihalujen seuraamiseen. Siksi tunnesyömisen karistamisen kulmakivi onkin säännöllinen ja riittävä syöminen.
Näin taltutat tunnesyömisen:

Aloita perusasioista

Mielitekoja ilmenee enemmän, kun on syönyt, nukkunut tai liikkunut liian vähän. Meistä kaikista tulee tunnesyöjiä ruokakaupassa väsyneenä ja nälkäisenä harhaillessamme. Säännöllinen ja riittävä ruokailu auttaa pitämään syömisen hallinnassa.

Mieti, missä mättää

Tunnesyömisessä on harvemmin todella kyse siitä, että suklaa nyt vain on niin hyvää. Siksi kannattaa pysähtyä pohtimaan, millaista elämää haluaa viettää ja millaista se on nyt. Tylsistynkö töissä tai onko parisuhde koetuksella? Kun arkeen kuuluu mukavaa tekemistä, mielekästä työtä ja toimivia ihmissuhteita, on syömiseen liittyviä mielihalujakin helpompi lähteä työstämään.

Pysähdy mieliteon äärelle

Herkkuhimon iskiessä kannattaa pysähtyä kuulostelemaan, miltä kehossa tuntuu. Onko nälkä tai jano, väsyttääkö, onko olo stressaantunut? Mitä todella tarvitsen? Tunnereaktio kestää 90 sekuntia, sen jälkeen tietoinen ajattelu ja omien tekojen harkinta on helpompaa.

Riko rutiinit

Annatko itsellesi luvan nauttia ruoasta vain silloin, kun koet raataneesi sen eteen? Kun ruoka toimii jatkuvasti palkintona tai lohdukkeena, syömiseen liittyvä nautinto vähenee. Sen sijaan, että söisit pizzan joka perjantai palkintona rankasta viikosta, mieti, voisiko pizzapäivä olla keskiviikko. Ruoan ei koskaan tarvitse olla palkinto tai lohduttaja, vaan siitä voi iloita ja nauttia tunteista riippumatta.

Haluatko lukea lisää? Anette Palssa on kirjoittanut yhdessä ravitsemusterapeutti Maare Kauppisen kanssa Tunnesyöminen-nimisen kirjan.

B12-vitamiini
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

Vaihtelua ja vinkkejä vauvan soseisiin ja sormiruokiin

Sosetta vai sormiruokaa? Montako kertaa päivässä? Hedelmää vai vihannesta? Koska viljoja? Kun vauva…

Kalalla kolesterolin kimppuun

Syömällä enemmän kalaa, voi lisätä hyvän kolesterolin määrää. Rasvaisen kalan syöminen entistä…

Tarvitsetko K2-vitamiinilisää?

Ravintolisävalmistajilla tuntuu olevan hinku rakentaa K2-vitamiinista vastaavaa ”supervitamiinia” kuin D-vitamiinista. Kova näyttö…

Melatoniinia iäkkäille, ei lapsille

Markku Partinen Terveystoimittajien luennolla. Melatoniini saatavana ravintolisänä. Ei kannata antaa lapsien unettomuuteen,…