Persoonallisuuden muutos keski-iän jälkeen: mielialahäiriö vai dementiaa? Emilii Dove

Kuva iStock Copyright Mari

Monimuotoiset psykiatriset oireet ovat tavallisia otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla. Tämä etenevä muistisairaus usein diagnosoidaankin ensin virheellisesti psykiatriseksi sairaudeksi, kuten mielialahäiriöksi tai psykoottiseksi häiriöksi, osoittaa lääketieteen kandidaatti Eino Soljen tuore väitöstutkimus. Otsalohkodementia on toiseksi yleisin syy työikäisenä alkavaan etenevään ja dementoivaan muistisairauteen.

Käyttäytyminen muuttuu

Otsalohkodementia ilmenee pääosin käyttäytymisen muuttumisena ja psyykkisinä oireina. Diagnostiikka muistisairauden ja psykiatrisen taudinkuvan välillä on haastavaa, koska muistioireet tulevat mukaan vasta taudin loppuvaiheessa.

Tyypillisiä oireita ovat persoonallisuuden muutokset, käytösoireet, sosiaalisten käytöstapojen häviäminen, tunteiden katoaminen, impulsiivisuus, toistava käytös, apaattisuus ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Oirekuvassa on kuitenkin huomattavan suurta vaihtelua, mikä sekin tekee diagnostiikan haastavaksi.

– Osa potilaista muuttuu apaattisiksi, osalta katoaa tunteet eli toisten ihmisten tunteisiin ja tarpeisiin ei tule normaalia vastinetta, toisin sanoen empaattisuus katoaa. Osa alkaa kiroilla epäsopivissa tilanteissa tai kertoa epäsopivia vitsejä väärissä tilanteissa. Impulsiivinen käytös taas näkyy esimerkiksi suurina taloudellisina hankintoina hetken mielijohteesta, Solje selventää.

Hiljattain osoitettiin myös se, että jopa puolet potilaista on tehnyt taudin alkuvaiheessa rikoksia, kuten liikennerikkomuksia, varkauksia, väkivaltaa ja omaisuuden tuhoamista. Osalla potilaista taas ilmenee ruokavaliossa kummallisia ja outoja muutoksia, ja osa alkaa käyttää alkoholia tai savukkeita huomattavasti enemmän aiempaan verrattuna. Joillekin potilaille tulee rituaalinomaista käytöstä. Toisaalta muistissa tai visuaalisessa havainnointikyvyssä ei tule juuri muutoksia taudin alkuvaiheessa.

– Tämän kaiken valossa onkin ymmärrettävää, että virheellisiä diagnooseja asetetaan taudin alkuvaiheessa. Keskeistä on kuitenkin se, että tauti etenee ajan myötä ja toimintakyky heikkenee vaihtelevalla nopeudella, sanoo Solje.

Entä miten omaisen pitäisi toimia, jos huomaa keski-iän ylittäneellä läheisellä persoonallisuuden muutoksia?

– Omaisten tulisi ohjata läheinen lääkäriin, esimerkiksi terveyskeskukseen. Tärkeää olisi kertoa omat havainnot läheisen persoonallisuuden muutoksesta ja muista mahdollisista oireista, Solje opastaa.

Geenitesti vain diagnoosia varten

Merkittävä osa otsalohkodementiasta on perinnöllistä muotoa. Viime vuosina C9ORF72 -geenin toistojaksomutaation on osoitettu olevan syynä valtaosaan suomalaisista perinnöllisistä tautitapauksista.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella keski-iässä tai sen jälkeen alkaneessa psykiatrisessa häiriössä tulee ottaa huomioon otsalohkodementian mahdollisuus ja ohjata nämä potilaat neurologisiin selvittelyihin.

Koska C9ORF72 –toistojaksomutaatio käsittää käytännössä valtaosan suomalaisista perinnöllisistä tautitapauksista, voi mutaation määritystä käyttää hyödyksi diagnostiikassa. Jos kyseinen mutaatio todetaan sairastuneella, tulisi perhe ohjata perinnöllisyysneuvontaan.

– Geenitesti kuuluu erikoissairaanhoidon tutkimuksiin, tavallisimmin tutkimuksen pyytää neurologi. Ennakoivia tutkimuksia ei siis tehdä, ainoastaan diagnostisia, Solje kertoo.

Aivojen magneetti- ja isotooppitutkimukset eivät ole riittävän herkkiä erottelemaan psykiatrista ja neurologista sairautta toisistaan. Aivojen magneettitutkimuksella otsalohkodementia voitiin tunnistaa vain 72 prosentilla varmennettua tautia sairastavista, vaikka potilaiden taudinkuvat olivat jo pitkälle edenneitä.

Lääketieteen kandidaatti, Eino Soljen väitöskirja The Spectrum of the Phenotypes in the C9ORF72 expansion carriers ­– Insights at the Interface between Neurology and Psychiatry tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 1.4.2016.

Kuva iStock Copyright Mari

  1. Kysymys Eino Soljelle

    Hei.

    Luin mielenkiintoisen artikkelin Iltalehden sivuilta ostalohkodementiasta. Olet tutkinut asiaa ja tehnyt aiheesta väitöstutkimuksen ja siksi haluaisin kysyä sinulta paljon,mutta tässä vain muutama.
    Äidilläni todettiin otsalohkodementia ja hän sairasti tautia diaknoosin jälkeen n.3 v ja lopulta menehtyi hoitokotiin. Tautia ei niinkään hoidettu,koska lääkärin mielestä syynä sairauteen oli alkoholi. Minä olin asiasta toista mieltä. Olisiko jotain voitu tehdä?
    Itse olen nyt 41 vuotias ja kahden pienen lapsen äiti. Minua nyt askarruttaa että perinkö minä tämän sairauden? Kuinka minun kannattaisi nyt toimia?
    Kiitos kun luit viestini.

    1. Hei,

      Olen välittänyt kysymyksesi eteenpäin Eino Soljelle. Kysymykseesi ei kuitenkaan ole välttämättä kovin helppo vastata taustatietoja tuntematta.

      Mitä tulee perinnöllisyyteen, ennakoivia geenitestejä ei tosiaan tehdä, vain diagnosoivia. Minun ohjeeni on pitää itsestään huolta terveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla.
      Tässä lisää juttuja aiheesta: http://www.healthberry.fi/?s=dementia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

Herajauhe – kylläisyyttä proteiinilisästä

Protaus-kirja innosti minut hankkimaan herajauhetta. Aiemmin olen mieltänyt proteiinijauheet kehonrakennukseen, mutta näinhän…

Helle lisäsi ihoinfektioita – tarkkaile ihoasi

Kesän jäljiltä iho on yleensä hyvässä kunnossa, sillä auringonvalo rauhoittaa monet ihottumat,…

Seniori, sopiiko lääkkeesi yhteen alkoholin kanssa?

Joka kymmenes yli 65-vuotias juo liikaa alkoholia. Taustalla on usein yksinäisyyttä, masennusta…
D-vitamiini

Dementiaan sairastumisen riski tunnistettavissa

Tutkijoiden kehittämä uusi työkalu auttaa tunnistamaan oireettomien ikääntyvien joukosta ne, joilla on…