Protaus – panostusta proteiineihin Emilii Dove

Olen viime aikoina kiinnittänyt yhä enemmän huomiota proteiinin saantiin. Niinhän se oli, että proteiini aamupalalla pitää nälkää paremmin kuin aamupala ilman proteiinia. Siksi Taru Schroderuksen ja Jan Verhon kirja Protaus alkoi kiinnostaa.

Protaus tarkoittaa proteiinipainotteista ruokavaliota. Se sopii kaikille terveille aikuisille, mutta etenkin niille, jotka liikkuvat tai kuntoilevat säännöllisesti ja tavoitteellisesti.

protaus

Myönnän, etten jaksanut ihan koko kirjaa lukea. Se alkoi tuntua vähän liikaa oppikirjalta. Mutta jos haluat tietää kattavasti proteiineista, lue koko kirja. Muuten voit hyppiä kappaleita ja lukea vain haluamasi osiot. Se kai on tavallaan tarkoituskin.

Ruoka puhuttaa ja jakaa mielipiteet. Erilaisista dieeteistä erottuu kuitenkin kaksi raaka-ainetta, joiden terveellisyydestä lähes kaikki ovat yhtä mieltä: kasvikset ja hyvälaatuinen proteiini. Kun näitä täydennetään täysjyväviljalla, marjoilla, hedelmillä, pähkinöillä, kasviöljyillä ja vähärasvaisilla maitotuotteilla, ollaan protauksen ytimessä.

Mitä on hyvälaatuinen proteiini? Kirjan mukaan paras aminohappokoostumus on maidon heraproteiinissa. Maitotuotteiden lisäksi muita hyviä proteiinin lähteitä ovat liha, kala, kana, muna, pavut ja pähkinät. Prosessoitu liha, kuten makkarat ja pekoni, ovat kuitenkin huonoa proteiinia, sillä tutkimuksissa ne ovat lisänneet kuolleisuutta.

Ja sitten jotain ainakin minulle täysin uutta: kananmunaa ei kannata syödä raakana. Se sisältää avidiinia, joka sitoo itseensä voimakkaasti B7-vitamiinia. Kirjan mukaan avidiini on oikea antiravinne. Se siitä aamupalasmoothiesta.

Kirjassa kerrotaan protauksen periaatteista ja neuvotaan, kuinka sitä toteutetaan käytännössä. Mukana on myös hyviä käytännön vinkkejä saliharjoitteluun ja kestävyysliikuntaan sekä painonhallintaan ja laihdutukseen. Kirja sopii kaikentasoisille liikkujille sekä niille, jotka kaavailevat aloittavansa liikkumisen ja haluavat tietoa terveellisistä elämäntavoista ja ravitsemuksesta.

Entä kuinka paljon sitä proteiinia pitikään päivittäin syödä? Kirja vastaa: useimpien ihmisten proteiinitarve on vain noin 0,6 grammaa painokiloa kohden, mutta liikkujille vastaava luku on 1,2–1,8. Eli 65 kiloa painava henkilö tarvitsee 39 grammaa proteiinia päivittäin, liikkuvalle sen sijaan 78–117 grammaa.

Kirjaan olisin kaivannut vielä listausta eri ruokien proteiinipitoisuuksista. Sellainen löytyy mm. Terve Urheilija -sivulta:

Ruoka-annosten proteiinipitoisuuksia

  • 100 g punaista lihaa = 25 g
  • 100 g broilerin filettä = 23 g
  • 100 g valkoista kalaa = 23 g
  • 100 g lohta = 18 g
  • 100 g säilyketonnikalaa = 23 g
  • 1 annos papuja (60g) = 13 g
  • 1 kananmuna = 6 g
  • 1 lasillinen maitoa (2,5 dl) = 7,8 g
  • 1 annos jogurttia (2 dl) = 6 g
  • 30 g juustoa (3 siivua) = 10 g
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

Kirjavinkkinä omakohtainen kokemus lihavuusleikkauksesta

Voiko painoa hallita -kirjassa Sari Järn opastaa oman tarinansa avulla muitakin löytämään…

Raparperista on jäätelöksi

Mansikkajäätelöä nyt tekee kuka vain, mutta kermainen raparperijäätelö on jo hurjaa. Aivan…
puolustuskyky

Ravitsemusterapiaan pääsyä tulisi helpottaa

Viiden potilasjärjestön selvitys osoitti, että pitkäaikaissairaat saavat maassamme huonosti ravitsemusterapiaa. Ravitsemusterapiaa on…

Betavivo – terveyttä kauran beetaglukaanista

Miten sinä pyrit pitämään kolesterolin ja verensokerin hallinnassa? Pidätkö huolta ruokavaliosta vai…