Ravitsemusterapiaan pääsyä tulisi helpottaa Emilii Dove

ravitsemusterapia
Viiden potilasjärjestön selvitys osoitti, että pitkäaikaissairaat saavat maassamme huonosti ravitsemusterapiaa. Ravitsemusterapiaa on tarjottu alle puolelle niistä, joiden sairauden hoidossa ruokavaliolla on merkitystä. Ohjausta ei ole saanut aina edes pyytämällä.

Yleisesti ravitsemusohjaus koettiin tarpeellisena sekä sairastuneiden itsensä että läheisten näkökulmasta. Yli puolet vastaajista toivoi mahdollisuutta saada jatkossa ohjausta tarvittaessa.

Esimerkiksi IBD:tä sairastaville ei ole yleistä ravitsemusohjetta, mutta ravitsemusterapeutin ohjauksesta voi silti olla apua itselleen sopivan ruokavalion löytämisessä. Vastaajista yli puolet toivoo saavansa aina tarvittaessa ohjausta. Tähän tarpeeseen tulisi voida vastata, muistuttaa Crohn ja Colitis ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvanto.

Yli 60 prosenttia ei saa lähetettä ravitsemusohjaukseen
Selvityksen mukaan noin 60 prosentille sairastuneista tai heidän perheenjäsenistään on kerrottu mahdollisuudesta saada ohjausta ravitsemusterapeutilta. Pyytämättä lähetteen ravitsemusterapeutille sai vain 38 prosenttia eli yli 60 prosenttia pitkäaikaissairaista ei saa automaattisesti lähetettä ravitsemusterapiaan.

Yllättävää on, että lähetettä ei usein saa edes pyytämällä. Ravitsemusterapeutin käynnille lähetettä itse pyytäneistä vain 16 prosenttia sai lähetteen. Vain 18 prosentille lähetettä pyytäneistä ja sitä ilman jääneistä on kerrottu syy, miksi ravitsemusterapiaan pääsy evätään. Lääkäreiden kertomia syitä ovat esimerkiksi julkisen puolen ruuhkat ja jonot, potilaiden priorisointi, lääkärin ajatus siitä, että ravitsemusterapialle ei ole tarvetta sekä internetin tarjoamat tiedonlähteet. Yli 70 prosenttia ohjausta vaille jääneistä kokee tarvitsevansa sitä.

Milloin ohjaukseen kannattaisi mennä?
Useiden pitkäaikaissairauksien hoidossa ruokavalion merkitys on suuri. Diagnoosin saamisen jälkeen monen sairastuneen ruokavalio muuttuu, jolloin ravitsemusterapeutin ohjauksella on iso merkitys. Muun muassa diabeteksen, keliakian ja munuaissairauksien sekä allergisten lasten Käypä hoito -suosituksissa mainitaan ravitsemusterapeutin suunnittelema ruokavalio.

– Ravitsemusterapeutin ohjaukseen on tärkeää päästä heti diagnoosin saamisen jälkeen. Ohjauksen avulla uusi ruokavalio tulee luonnolliseksi osaksi arkea ja sairauden hoitoa, korostaa Keliakialiiton laillistettu ravitsemusterapeutti Sanna Arnala.

Esimerkiksi keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio, ja hoidon toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että jokainen keliakiadiagnoosin saanut pääsee hyvän hoidon alkuun ravitsemusterapeutin ohjauksen avulla.

Ravitsemusterapeutteja tarvitaan lisää
Potilasjärjestöjen mielestä ravitsemusterapeuttien resurssit ovat maassamme huolestuttavan matalat. Monet sairaudet, kuten diabetes, munuaissairaus ja keliakia, ovat luonteeltaan yksilöllisesti ilmeneviä.

-Ravitsemusterapeutteja tarvitaan lisää, jotta ravitsemusterapeutit voisivat erikoistua eri sairauksien ravitsemukselliseen ohjaukseen. Erikoistumisen tarve korostuu erityisesti monisairaiden osalta, muistuttaa laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitosta.

Selviä alueellisia eroja
Tutkimuksessa ilmeni selviä alueellisia eroja ravitsemusterapiapalveluiden saatavuudessa. Potilasjärjestöt korostavat ammattilaisten vastuuta palveluihin ohjaamisessa sekä peräänkuuluttavat moniammatillisia palveluita kaikkien saataville riippumatta asuinpaikasta.

– On huolestuttavaa, että diagnoosin saaneille ei ole kerrottu mahdollisuudesta saada ravitsemusterapeutin ohjausta. Jokaiselle diagnoosin saaneelle tulee tehdä asianmukainen tarpeenmäärittely, josta ilmenee myös ohjaus esimerkiksi ravitsemusterapiaan, sanoo Allergia-, iho- ja astmaliiton johtaja Paula Hellemaa.

Allergia-, iho- ja astmaliitto, Crohn ja Colitis ry, Diabetesliitto, Keliakialiitto ja Munuais- ja maksaliitto teettivät yhteisen tutkimuksen ravitsemusterapian saatavuudesta ja alueellisista eroista. Tutkimuksen toteutti Innolink, ja siihen vastasi 2533 pitkäaikaissairasta tai heidän läheistään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue myös nämä

Miten olisi puolukkajäätelö?

Kyllä on Nestléllä pokkaa. Viime viikolla sähköpostiin tuli tiedote, jossa sanottiin: ”Syyssadon…

Jatkuva ripuli – herkkä vatsa vai allergiaa?

Ripuli on aina oire jostakin. Aikuisella pitkään jatkunut ripuli voidaan diagnosoida ärtyvän…

Migreeniä hoidetaan usein liian pienillä annoksilla

Migreenin lääkkeellinen hoito on Käypä hoito -suosituksen mukaista, mutta tulehduskipulääkkeiden annosmäärät ovat…

Ilmavaivoja? Vatsakipuja? Eroon epämukavasta turvotuksesta

Vatsan turvottelu ei ole mikään harvinainen vaiva. Arvioiden mukaan jopa joka viides…